sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Särkänniemireissua, serkkuja ja nukuttamista

Olen tosi iloinen, että uskalsin lähteä pikku-ukon kanssa Särkänniemeen, vaikka aluksi vähän epäröinkin. Päivä oli pitkä, mutta ukko jaksoi sen tosi hienosti. Huvipuiston meteli ei tuntunut häiritsevän ukkoa millään lailla, tosin päiväunet taisivat jäädä hieman katkonaisiksi. Suurimman osan ajasta ukko köllötteli vaunuissa leluja hypistellen ja välillä torkkuen. Päivän kohokohdat ukolle olivat varmastikin akvaario ja Näsinneula. Akvaariota tosin emme päässeet eteistä edemmäs katsomaan, sillä sitä ei oltu suunniteltu vaunujen kanssa liikkuville. Ukko näytti siitä huolimatta olevan hyvin vaikuttunut näkemästään. Harmi kun ei akvaarion katselusta ole yhtään kuvaa, mutta tässä yksi minun mielestäni tosi ihana kuva Näsinneulasta.

Iskän kanssa Näsinneulassa

Jännitin etukäteen, että ottaako hissimatka Näsinneulaan ukon korviin, mutta eipä tuo näyttänyt olevan moksiskaan. Myös ruokailut reissun päällä sujuivat hyvin. Eväänä oli päärynä-mangososetta ja kahdesti etsin vähän syrjäisemmän paikan imetystä varten.

Oli kyllä tosi mukava päästä pitkästä aikaa Särkänniemeen. En edes muista koska viimeksi olen ollut huvipuistossa. Meitä oli yhteensä kuusi aikuista ja neljä lasta, joten kaikki halukkaat pääsivät laitteisiinkin, kun aina oli joku vahtimassa lapsia.

Kuten taisin jo aiemmin kertoa, niin M:n veli perheineen olivat meillä keskiviikosta lauantaihin. Heillä on kolme lasta, joten menoa riitti ihan mukavasti. :) On tosi ihanaa, että pikku-ukko saa tutustua serkkuihinsa, harmi ettemme voi välimatkan takia tavata useammin. Nuorin lapsista, kohta kaksivuotias tyttö, oli oikein innokas vauvanhoitaja. Pikku-ukko ja tyttö olivat ihan supersuloinen kaksikko, ja sainpas muuten yhden ei-tärähtäneen kuvankin napattua. Kiitos H kuvan julkaisuluvasta!

Pikku-ukko ja serkkutyttö

Montaa päivää emme ehdi olla taas oman perheen kesken, sillä tiistaina ukon toinen kummitäti, eli minun siskoni tulee meille muutamaksi päiväksi. Kivaa kun on tekemistä ja ihmisiä ympärillä. Mietin tosin sitä, että onko meillä jo liikaa menoja ja vieraita, mutta uskon että pidemmän päälle ukolle on hyväksi olla paljon ihmisten parissa (siis muidenkin kuin minun ja M:n). Sitä paitsi kun syksy koittaa ja kaikkien kesälomat on pidetty, niin saamme ihan varmasti olla taas keskenämme ihan riittämiin.

Pikku-ukko osasi ottaa rennosti hulinan keskellä

Ainiin, tähän loppuun täytyy vielä hehkuttaa; ukko nukahti tänään jo neljättä iltaa putkeen omaan sänkyynsä ja vieläpä ihan järkevään aikaan! Viime viikolla aloin antamaan ukolle iltapuuron ennen nukkumaanmenoa. Näyttää siltä, että se auttaa nukahtamaan helpommin. Apuna on myös tuutulauluja soittava itkuhälytin ja tarvittaessa käytän rauhoitteluun tuttia tissin sijaan. Ehkä olen itse myös "karaistunut" enkä nosta ukkoa syliin joka inahduksesta vaan odotan ensin hetken jos ukko rauhoittuisi itsekseen. Viime päivinä tämä taktiikka on tuntunut toimivan. Ja en siis tosiaankaan puhu mistään huudatusunikoulusta, vaan yleensä riittää, että lasken mielessäni hitaasti kymmeneen ja ukko on jo rauhoittunut. Ihanaa kun iltaisin ehtii tehdä taas muutakin kun nukuttaa ukkoa!

2 kommenttia:

  1. mä oon vasta löytäny sun blogiin ja oon mielenkiinnolla lukenut sun postauksia, ihan kaikkia en oo viel kerinny, mutta vaikuttaa tosi kivalta! :) suloinen on teidän poika! :) ja ilmeisen reipas pikkumies! :)

    VastaaPoista